Koulut ovat pysyneet liian monilta osin muuttumattomina vuosikymmenestä toiseen. Koulujärjestelmämme pitäisi olla sellainen, jossa yksikään lapsi tai nuori ei syrjäytyisi vaan jokaisen kyvyt ja taipumukset otettaisiin huomioon. Jotta tämä tavoite täyttyisi, on luettava oppilasta ei opetussuunnitelmaa. Miten tämä onnistuu koulun kiireisessä ja tietopainotteisessa ilmapiirissä? Onko oppilailla riittävästi valinnanmahdollisuuksia ja vapautta päättää omasta opiskelustaan? Tässä kirjassa vastauksia etsitään mm. ihmisystävällisyydestä, koskettavuuden pedagogiikasta, minäuskosta ja ryhmäopiskelusta. Kirja jatkaa Opettajan ääni -pamflettisarjaa, joka pureutuu kärjekkäästi opetusalan vaiettuihin asioihin.