Toisen maailmansodan melskeet toivat vuonna 1937 perustetulle Onttolan lentokentälle pommikoneita, hävittäjiä sekä tiedustelukoneita, joita rohkeat sotilaslentäjät ohjasivat itärajan suuntaan nuoren kansakunnan kamppaillessa olemassaolostaan. Rauhantoimien edistyessä Suomen siviili-ilmailun pioneerit, Karhumäen lentäjäveljekset aloittivat matkustajalentoliikenteen Joensuun-Helsingin reitillä kesäkuun alussa vuonna 1950. Pohjois-Karjalan ilmailunharrastajat ovat tehneet tärkeätä työtään jo vuosikymmeniä. Joensuun Ilmailukerho on saanut monen pojan ryhtymään liikennelentäjäksi. Pohjois-Karjalan Laskuvarjourheilijat on tarjonnut yleisölle huikeita elämyksiä Onttolan juhannusjuhlien hyppynäytöksillä. Joensuun Ilmasilta jatkaa kunniakkaasti perinnetyötä tekemällä tunnetuksi paikallista ilmailuhistoriaa. Joensuun lentoasema Onttolan avarissa maisemissa on Euroopan Unionin itäisin lentokenttä, mistä paikallinen yliopistoväki on päässyt yläilmoihin, kuten professoreiden ja journalistirouvan muistot todistavat. Sillä on mainio näköalapaikka kahden kulttuurin ja suurten talousalueiden liittymäkohdassa, globalisaatiokehityksen lyhentäessä jopa mannertenvälisiä etäisyyksiä. Polvijärvellä vuonna 1950 syntynyt Unto Martikainen aloitti kirjoittamisen lyseolaisena 1960-luvulla ja jatkoi sitä vuonna 1984 Karjala-lehden avustajana. Karjalan historia on kiinnostanut jo vuosikymmenet Martikaista, joka on toisen polven siirtokarjalainen. Kymmenien sanomalehtikirjoitusten ohessa hänen kynästään on ponnahtanut muutama näytelmä ja pari kylähistoriaa. Joensuun lentoaseman historian kirjoitustyö on ollut tekijälleen suuri seikkailu, kuten oli aikanaan lehtovaaralaisen seppä Adam Henrik Vallijuksen ensimmäinen liitolento 1870-luvulla kylän korkealta Kokkokiveltä. Adam Henrik antoi joka tapauksessa Pohjois-Karjalan ilmailulle sen alkusysäyksen, jotta me nykypäivän lentomatkustajat voisimme täällä Karjalan kunnaillakin kuulla teräslinnun korkean laulun.