Valitse kalastusvälineet saaliin mukaan
Millainen vapa sopii mihinkin ja onko kelalla väliä, kun lähtee uistelemaan? Jotta koko setti toimisi parhaalla tavalla, tulee vavan, kelan ja siiman olla oikeantyyppiset ja -kokoiset. Keräsimme esimerkkejä suomalaisiin kalastustilanteisiin sopivista välineyhdistelmistä.
| Vavan pituus | Viehepainosuositus | Kelakoko | Kuitusiima | Monofiilisiima |
Koskikalastus | 165–210 cm | 3–15 tai 10–30 g | 1000–2500 | 0,15–0,17 mm | 0,20–0,25 mm |
Yleiskalastus | 210–240 cm | 10–30 tai 15–40 g | 1500–4000 | 0,20–0,28 mm | 0,25–0,35 mm |
Hauki | 240–270 cm | 15–40 tai 20–50 g | 2500–4000 | 0,20–0,30 mm ja peruke |
|
Ultralight- Kalastus | 140–180 cm | 1–8 tai 2–15 g | 500–1000 | 0,8–0,13 mm | 0,15–0,20 mm |
Meritaimenen | 240–300 cm | 5–20 tai 10–40 g | 2000–4000 | 0,12–0,20 mm | 0,30–0,35 mm |
Merihauki | 240–270 cm | 20–50 g tai järeämpi | 3000–4000 | 0,28–0,35 mm |
|
Lohi | 270–330 cm | 10–40 g tai järeämpi | 4000–8000 tavoitekalan koon mukaan |
| 0,35–0,45 mm |
Jigikalastus (kuha, ahven) | 180–200 cm | 10–40 g | 1000–2500 | 0,08–0,10 mm (ahven), 0,10–0,16 mm (kuha) |
|
Vetouistelu | vetouistelu- ja takilavavat, hyrräkelat |
Vavan valinta
Yleisvapa
Yleisvapa on monikäyttöinen perusvapa heittokalastukseen. Viehesuositus on 10–30 g ja pituus yleensä 210 cm. Monikuitusiiman paksuus on 0,17–0,25 mm. Kelana on avo-, umpi- tai heittohyrräkela.
Ultralight-vapa (UL-vapa)
Ultralight-vapa sopii ahvenen kalastukseen pienillä lipoilla ja vaapuilla. Kelatyyppinä suositaan yleensä avokelaa. Viehesuositus UL-vapaan on erittäin kevyt viehe (0–8 g) ja vavan mitta on lyhyt (150–180 cm). Siima saa olla ohut (0,08–0,15 mm).
Lippavapa
Lippavapa on samankaltainen kuin ultralight-vapa, mutta hieman pidempi (200–225 cm) ja painavammille vieheille (5–20 g) tarkoitettu. Sitä käytetään lähinnä ahvenen ja kesähauen kalastamiseen sekä jokikalastamiseen. Monikuitusiiman paksuus on 0,12–0,18 mm. Kelana on avokela tai pieni heittohyrräkela.
Jigivapa
Jigivapa on kevyt, mutta voimakas. Se sopii kuhalle sekä ahvenelle, jolle vapa voi olla hieman pehmeämpi. Viehesuositus on 5–20 g ja pituus 150–210 cm. Monikuitusiiman paksuus 0,10–0,20 mm.
Taimenvapa
Taimenvapa on notkea ja pituudeltaan 240–300 cm. Viehesuositus on käytettävien vieheiden mukaan yleensä 10–30 g. Monikuitusiiman paksuus on 0,15–0,23 mm. Kelana on heittohyrräkela tai laadukas avokela kunnollisella jarrulla.
Lohivapa
Lohivapa on voimakastoiminen ja pituudeltaan noin 300 cm tai jopa pidempi vapa. Pidempiä haukivapoja voi käyttää myös lohenkalastukseen. Siimaksi sopii monofiili 0,40–0,50 mm tai monikuitu 0,25–0,40 mm. Kelana on hyrräkela tai laadukas, isohko avokela kunnollisella jarrulla.
Haukivapa
Haukivapa on tanakka vapa. Sen pituus vaihtelee 180–300 sentin välillä ja viehesuositus on vähintään 40 grammaan asti. Haukivieheet painavat 50 gramman molemmin puolin, joten vapaa valittaessa on huomioitava, minkä kokoista viehettä haluaa heittää. Monikuitusiiman paksuus on vieheen painon mukaan 0,17–0,36 mm. Kela on avokela tai heittohyrräkela.
Kelan valinta
Avokela
Avokela eli haspeli on yleisimmin käytetty ns. peruskela, joka on helppokäyttöinen ja -hoitoinen. Avokeloja löytyy laaja valikoima eri koko- ja hintatasoilla. Avokela sopii kaikille viehepainoluokille ja kevyimmille vieheille se onkin ainoa mahdollinen vaihtoehto.
Avokelamalleissa siimajarruja on kahta tyyppiä: etu- ja takajarru. Etujarrussa säätö tapahtuu siimakelan päältä kelan etuosasta, kun takajarrussa jarrua säädetään kelan takaa kierrettävästä nupista. Etujarru on rakenteellisesti yksinkertaisempi ja tehokkaampi, kun taas takajarru on nopeampi säätää ja puolan vaihtaminen käy helpommin.
Avokelojen tärkeisiin ominaisuuksiin kuuluu välityssuhde, joka voi vaihdella esimerkiksi 3,8:1:stä 5,1:1:een. Mitä suurempi välityssuhde on, sitä useamman kierroksen kelan siimapuola pyörii yhden kammen kierroksen aikana. Suuria välityssuhteita voi olla kevyillä ja pienillä keloilla, joihin kelataan pitkä ja suhteellisen ohut siima, kun taas saman avokelasarjan kookkaammille keloille on mitoitettu paksua siimaa vähemmän.
Kuulalaakerien määrä voi vaihdella 2–12: een. Mitä enemmän avokelassa ja myös muissa keloissa on laakereita, sitä laadukkaampana sitä voidaan pitää kestävyytensä kannalta.
Hyrräkela
Hyrräkela sopii aktiiviharrastajalle ja sen käyttäminen vaatii harjoitusta. Hyrräkeloja löytyy heittokalastukseen ja vetokalastukseen.
Heittokalastuksessa hyrräkela on parhaimmillaan keskiraskaassa kalastuksessa eli yli 20 grammaisia vieheitä heitettäessä, kuten hauen, taimenen ja lohen pyynnissä. Toisaalta hyrräkelojen koot ovat pienentyneet jopa ahvenen kalastukseen soveltuviksi.
Hyrräkelojen ominaisuuksiin kuuluvat hyvä tuntuma siimaan, äärimmäisen vahva rakenne ja erinomainen jarru. Jarrutyyppejä hyrräkeloissa on useita. Samassa kelassa voi olla neljäkin eri jarrua. Kalastuksen kannalta niistä tärkein on mekaaninen kitkajarru, joka vaikuttaa siimaan puolan välityksellä. Kalan väsytykseen käytetään räikkäjarrua, joka soveltuu myös hälyttimeksi vetouistelussa sen äänekkyyden vuoksi.
Umpikela
Umpikela on usein aloittelevan kalastajan valinta ensimmäiseksi kelaksi. Ne ovat halpoja, yksikertaisia käyttää ja toimintavarmoja.
Umpikelojen haittana on pieni siimatilavuus ja usein heikko ja nykivä jarru. Monissa keloissa nämä haitat yhdistyvät heikkoon kelausvoimaan sekä mitättömään laakerointiin. Lisäksi kelat kuluttavat siimaa, ja pitääkseen siiman kunnossa ne vaativat paljon huoltoa. Näistä ”ominaisuuksista” huolimatta umpikela on oiva väline niin aloittelevalle heittokalastajalle kuin jo kokeneelle konkarille yksinkertaisuutensa ansiosta.
Siiman valinta
Siimat jaetaan kahteen eri ryhmään materiaalin perusteella: monofiilisiimat ja kuitusiimat. Uusimpana ryhmänä on myös fluorokarbonsiima, joka käytännössä on monofiilisiiman alaryhmä. Kaikilla siimatyypeillä on omat ominaisuutensa ja etunsa eri käyttötarkoituksiin.
Monofiilisiimat
Monofiilisiima on ns. perussiima, joka kuuluu jokaisen kalastajan pakkiin. Se on valmistettu muoviseoksesta ja on joustavampaa ja hankauskestoltaan parempaa kuin kuitusiima. Monofiilisiimaa voi käyttää myös kuitusiiman kanssa perukkeena. Sitä on tarjolla useaa eri paksuutta, joten paksuus on valittava sopiva käyttötarkoitusta varten.
Heittokalastuksessa siiman valintaan vaikuttaa kelan siimakapasiteetti:
• 1 000-kokoluokan kelaan puolataan
• 0,15–0,20 mm paksua monofiilisiimaa. Tämä kokoluokka on tarkoitettu kevyeen kalastukseen. Esimerkkinä lampi- ja purokalastus, kohdekaloina ahven, taimen ja harjus.
• 2 000–2 500-kokoluokan keloissa käytetään 0,20–0,30 mm paksua monofiilisiimaa. Yleisin kokoluokka, joka sopii hyvin yleiskalastukseen.
• 4 000-kokoluokan avokeloissa voit käyttää 0,30–0,45 mm:n paksuisia siimoja. Jos käytetään paksuhkoja siimoja, 4 000-kokoluokka tarjoaa siimakapasiteettia vaikkapa hauen kalastukseen.
Muihin kalastusmuotoihin suositeltavia paksuuksia:
• Vetouistelussa siiman paksuussuositus 0,30–0,40 mm.
• Pilkkimisessä käytetään ohuempaa 0,10–0,30 mm siimapaksuutta.
Fluorocarbonsiimat
Fluorocarbonsiimat ovat yksikuituisia, joten ne luokitellaan monofiilisiimoihin. Fluorocarbonsiima on raskaampaa kuin normaali monofiilisiima ja siten uppoaa paremmin ja syvemmälle. Se soveltuu erittäin hyvin perukkeeksi, koska se on erittäin läpinäkyvää ja sen hankauskestävyys on erinomainen.
Kuitusiimat
Kuitusiimoissa kuidut on joko punottu tai liitetty toisiinsa, ja tuloksena on luja vetokestävyys ja heitettävyys. Myös kuitujen määrä vaihtelee. Yleisimmin saatavilla on 4-kuitu- tai 8-kuitusiimaa.
Kuitusiimojen etuina on mm.
• Erittäin pieni venymä: tuntuma vieheeseen paranee.
• Suurempi vetokestävyys: voit käyttää ohuempia siimoja, jolloin heitettävyys paranee.
• Parempi UV-kesto: siima ei vanhene niin nopeasti kuin monofiilisiimat.
Kuitusiiman valinnassa tärkeää on oikean paksuuden valinta käyttötarkoitusta varten:
• Kevyessä kalastuksessa ja heittojigaamisessa 0,10–0,17 mm, esim. ahven ja kuha.
• Raskaampi jigaaminen ja normaali heittokalastus 15–0,25 mm.
• Raskaat vieheet ja vertikaalijigaaminen 0,25–0,30 mm.
• Isot haukivieheet 0,35–0,45 mm.
Vieheen valinta
Vaappu-uistin
Vaappu-uistin on pienen kalan muotoinen viehe, jonka uintiliike jäljittelee kalan uintia. Se soveltuu muun muassa hauen, ahvenen, kuhan ja lohikalojen pyyntiin.
Vaapun nokassa on ns. uintilevy, joka kasvattaa vedenvastusta ja vetää vaapun sopivaan uintisyvyyteen. Siimaan nähden pienessä kulmassa sijaitseva suuri nokkalevy vetää uistimen syvälle, kun taas siimaan nähden hieman alle 90 asteen kulmassa oleva nokkalevy pitää vieheen lähellä pintaa.
Vaapun uintiliike riippuu rungon painosta ja uintilevyn muodosta, koosta ja sijoituksesta. Kevyempirunkoinen vaappu ui eloisammin kuin raskaampi vaappu.
Uistelussa kylmään veteen vaapulle sopii parhaiten rauhallinen uinti ja lämpimään vilkkaampi uinti:
• Rauhallinen ja suuripotkuinen uinti: käännä nokkalenkkiä alaspäin.
• Nopea ja tirittävä uintiliike: käännä nokkalenkkiä ylöspäin.
Lippauistin
Lippauistin on hyönteistä tai kalaa muistuttava viehe. Se sopii koosta riippuen lähes kaikkien kalalajien kalastukseen. Yleisimmin lippaa käytetään heittokalastuksessa.
Vieheessä on pyörivä lippa, joka aiheuttaa vedessä värähdyksiä, joihin kalat reagoivat. Lipat ovat erittäin monipuolisia vieheitä erilaisine kokoineen, väreineen ja tyyppeineen. Lippoja on saatavilla hyvin kevyistä raskaampiin noin 18 gramman lippoihin.
Jigi
Jigi on silikonista valmistettu matoa, toukkaa tai kalaa muistuttava viehe, jolla kalastetaan tavallisilla heittokalastusvälineillä. Jigiin kiinnitetään paino, useimmiten painopäinen koukku, jonka ansiosta se uppoaa etuosa edellä.
Jigillä kalastamisessa viehe heitetään veteen, annetaan painua pohjaan ja pompotellaan pohjan tuntumassa, kunnes kala nappaa. Jigikalastaminen sopii lähes kaikille kalalajeille ja jigejä on tarjolla runsaasti erilaisia.
Lusikkauistin
Lusikkauistin on metallista valmistettu, nimensä mukaisesti lusikan muotoinen uppoava uistin, jota käytetään muun muassa hauen, lohen, taimenen ja kirjolohen heittokalastuksessa ja vetouistelussa.
Heittoperho
Heittoperho on nimensä mukaisesti heittokalastukseen tarkoitettu viehe, joka soveltuu lähes kaikille petokaloille. Heittoperho jäljittelee pikkukalaa, joka väläyttelee kylkiään paetessaan.
Spintuben heittoperhotyypit:
• Spinner: uistin, jossa yhdistyy heittoperhon materiaalin elo ja lipan värinä. Spintube Spinner toimii tehokkaasti kirjolohelle, ahvenelle, taimenelle.
• Natural: heittoperho ahvenen, kuhan ja taimenen kalastukseen, jossa nimensä mukaisesti luonnolliset värit ja materiaalit.
• Flash: painopäinen heittoperho ahvenen, kuhan, taimenen ja muiden pikkukaloja syövien petojen pyyntiin merellä ja järvissä.
• Leech: kirjolohiviehe, joka soveltuu myös taimenen, harjuksen ja ahvenen kalastamiseen.
Pilkit
Pilkki on yleisnimitys talvella käytettävälle vieheelle, jolla tyypillisesti kalastetaan jäähän poratun avannon läpi.
Pystypilkki on suippo metallinen uistin, joka ui pystyasennossa. Pystypilkki on helppokäyttöinen ja koosta riippuen kaikenlaisille kaloille soveltuva pilkkiviehe. Pystypilkin päässä on usein siima, jonka päässä on koukku tai mormuska.
Tasapainopilkki on vaakatasossa uiva kalaa muistuttavia viehe, jonka molemmissa päissä on tavallisesti ylöspäin osoittava yksihaarainen koukku. Tasapainopilkki soveltuu erityisesti isompien ahvenien tai kuhan pyyntiin.
Mormuska on pieni painokoukku pilkkimiseen, ja sitä voi käyttää itsekseen tai pystypilkin kanssa. Mormuskaan sopii hyvin syötiksi kärpäsen toukka.
Tutustu vieheiden ja uistimien valikoimaan
Muista vesillä aina turvallisuus
Pidä yllä aina pelastusliivejä. Lapsille ne ovat tärkeät myös silloin, kun kalastetaan rannalta tai laiturilta.
Kalastusretkellä puhelin on tärkeä turvaväline. Lataa akku täyteen ja hanki puhelimeen suojapussi.
Sää voi vaihdella nopeasti. Ota mukaan säänpitävät ja lämpimät vaatteet.
Kerro muille, minne lähdet kalastamaan ja koska aiot palata.
Tärkeä kalastusvaruste on ensiapupakkaus.
Jos kalastat jäällä, pidä mukana naskalit ja ota mukaan köyttä.