Kulttuurihistoriallinen kertomus autonomian ajalta. Nostalginen kuvaus ajasta, jolloin Anni Swan ja hänen sisarensa olivat nuoria. Mikrohistoriallinen tarina vanhan ajan Helsingistä, puutalojen Lappeenrannasta, entisaikojen Vaasasta, Jyväskylästä, Nurmeksesta, Suomesta. Kertomus siitä, miten tytöt kokivat elämässään sen henkisen, taloudellisen ja yhteiskunnallisen murroksen, joka tapahtui 1800-luvun puolivälistä 1900-luvun alkuun. Viehättävä, romaanimaisesti polveileva kerronta pohjautuu autenttiseen aineistoon, mm. Annin ja hänen sisartensa ennen julkaisemattomiin muistelmakatkelmiin samoin kuin heidän kirjeenvaihdostaan saatuihin virikkeisiin. Kirja kuvaa läheltä sivistyneistöperheen suomalaistumiskehitystä, mitä ilmentävät perheeseen säännöllisin välein syntyvien tyttärien nimetkin; Helmi Siveä, Aino Ilotar, Elli Ainamo, Toini Vellamo, Lyyli Armias. Heidän kauttaan kirjoittaja kuvaa yleisemminkin nuorten naisten liikkumatilaa ja koulutusmahdollisuuksia ja sitä, miten tyttöjen ulottuville vähitellen avautuu kokonaan uusia ammattialoja. Swanit seurustelivat aikansa kulttuurieliitin parissa; kirjassa vilahtaa anekdootti poikineen, eikä rakkauttakaan jätetä kuvaamatta. Anni Swaninsa tuntevat saavat tämän teoksen äärellä AHAA-elämyksiä siitä, mistä vuosikymmenestä toiseen suosittujen teosten ideat ovat kummunneet ja missä monien kohtausten alkuperäinen topos on sijainnut. Kerrontaa ryydittävät historiallliset valokuvat, joissa näkyy uinuvia pikkukaupunkeja, nyt jo kadonneita maisemia ja kauan sitten elettyjä hetkiä. Lukijaystävällisesti kirja päättyy epilogiin, joka kertoo pääpiirteittäin sisarusten myöhemmät vaiheet. Kirjoittaja on tehnyt huolellista taustatyötä, mistä omaa kieltään kertoo kirjaan sisältyvä lähteiden luettelo. Hellevi Arjava on Anni Swanin ja Otto Mannisen pojantytär, helsinkiläinen, eläkkeellä oleva äidinkielenopettaja, jonka ihastuttavat omat muistelmateokset Kiltti tyttö Katajanokalta ja Minne pääsi kiltti tyttö jatkoivat suvun nuorten naisten tarinaa 1900-luvun puolivälin kahden puolen.