Lumi narskahtelee joka askeleella ja Sofian villamyssyn alta pilkottavat letit ovat huurtuneet valkoisiksi. Aatos ja Sofia sytyttävät lumeen kynttilöitä ja kiipeävät pöytäkiven päälle niitä katsomaan. - Me näemme kynttilät samalla lailla kuin puun latvat näkevät meidät, Aatos sanoo ja pujottaa lumesta paakkuisen lapasensa Sofian lapaseen. Takin alla sykähtää ylimääräistä. Se on sydän, Aatos tietää. Sitten Sofia kutsuu Aatoksen kylään omaan kotiinsa ja Aatoksen jaloista tulee äkkiä ujot ja painavat. Ne täytyy erikseen nostella kynnyksen yli eteiseen. Millaista Sofian kotona mahtaa olla? Aatos löytää tarinoita kaikkialta ja saa Sofiankin näkemään maailman uudella tavalla. Yhdessä seikkailusta tulee paljon suurempi kuin yksin.