Keskustelu Karjalasta ei vaimene koskaan. Mutta miksi jälleen uusi Karjala-kirja? Kannaksen kulttuurin kulta-aika ja Terijoen tarunhohtoinen menneisyys herää henkiin tässä teoksessa uudella tavalla. Ensimmäistä kertaa Terijokea tarkastellaan alueena, jonne tuhannet suomalaiset kesävieraat, taiteilijat muiden muassa saapuivat työskentelemään ja viettämään kesiään. 1920- ja 30-luvulla jokaisen kynnelle kykenevän oli mentävä katsomaan Terijoen kuuluisia kultahiekkarantoja, kokemaan ihanan kuuma kesä, nauttimaan saarettomasta merestä ja saamaan "Terijoen terapiaa" mm. arteesisten terveyslähteiden avulla. Suuri määrä kirjailijoita, näyttelijöitä, säveltäjiä, laulajia, tanssijoita ja kuvataiteilijoita työskenteli Kannaksella, mutta siellä ehdittiin viettää myös värikästä ranta- ja kylpyläelämää, järjestää juhlia ja nauttia poikkeuksellisen lämpimistä kesistä. Terijoki - kadotettu paratiisi on samoina vuosina Terijoella kesiään viettäneiden taiteilijoiden rakkaudentunnustus paikkakunnalle, joka merkitsi heille paljon. Mukana mm. Ilmari Kianto, Eino Leino, Olavi Paavolainen, Mika Waltari, Joel Rinne, Liisa Tuomi, Armas Järnefelt ja monet, monet muut. Kirjan kuvituksena on harvinaisia ja nostalgisia kuvia taiteilijoistamme perheidensä ja ystäviensä parissa. Teoksen toimittaja, teatterineuvos Ritva Heikkilä on syntynyt Terijoella ja tutkinut aihettaan pitkään. Hänet tunnetaan mukaansa tempaavana luennoitsijana, joka ilta toisensa jälkeen kokoaa innostuneita kuulijoita Terijokea käsitteleville luennoilleen. Häneltä on aiemmin ilmestynyt muun muassa kirja Terijoen vuodenajat, joka sai Karjala-palkinnon.