Karjalaisperheen liikuttava tarina alkaa talvisodan koettelemuksista, jatkosotaan venyneestä evakkomatkasta ja riemullisesta paluusta kotiin Laatokan Karjalaan keväällä 1942. Tilanne muuttui dramaattisesti Neuvostoliiton suurhyökkäyksen myötä kesäkuussa 1944: Äiti ajatteli tulevaa tilannetta ja sitä että evakkoon tästä taas lähdetään. Miten siitä selvittäisiin? - - Hän muisteli talvisodan evakkomatkaa, ja sen ylivoimaisia rasituksia. Nyt tilanne oli vähintäänkin yhtä vaikea... Jossain hänessä alkoi kypsyä päätös. Erkki Kokosta ja hänen kolmesta veljestään tuli sotalapsia. Kielitaidottomat pojat laivattiin tuhansien kohtalotovereidensa tapaan Ruotsiin, jossa he hajaantuivat eri perheisiin. Elämä ei aluksi ollut helppoa, vaikka pojat saivat hyvät kodit ja rakastavat sijaisvanhemmat. Kullakin veljeksistä on oma selviytymistarinansa kerrottavanaan, mutta paluu Suomeen oli jokaiselle yhtä vaikea. Jälleen kielitaidottomina, kiusattuina ja syrjittyinä he joutuivat aloittamaan elämänsä uudelleen alusta. Vaikka ikävä ja henkinen kodittomuus ovat jääneet, on yhteys Ruotsiin ollut myös rikkaus, joka on seurannut veljeksiä läpi elämän.