Väestörekisterikeskuksen johtajan eriskummallinen täti kuolee ja testamenttaa sisarenpojalleen suuren määrän talteen leikattuja muistokirjoituksia. Mies on viime vuosina yrittänyt vältellä tapaamisia kärttävää omalaatuista vanhaa naista. Miksi täti on leikannut talteen toisilleen tuntemattomien ihmisten muistokirjoituksia? Tutkiessaan aineistoa mies kiinnostuu siitä yhä enemmän. Joukossa on niin ranskalaista pappia, italialaista iskelmälaulajaa kuin Amerikkaan muuttanutta hävittäjälentäjääkin. Niin ikään mukana on Ranskan presidentti, entinen missi ja legendaarinen erämieskin. Mutta mikä on tämän monenkirjavan ihmisjoukon suhde nekrologeja keräävään Maria-tätiin? Vähitellen kertoja alkaa löytää - tai ainakin on löytävinään - yllättäviä yhteyksiä muistokirjoituksissa mainittujen ihmisten välille. Kokonaiskuva täydentyy kertojan muistaessa hajanaisia yksityiskohtia satunnaisista vierailuistaan omalaatuisen tätinsä luona. Hannu Luntialan kolmas kirja, romaani In memoriam on taitavasti rakennettu kirjallinen salapoliisikertomus, matka tutuksi luullun lähimmäisen salaisuuden ääreen. Se on yhtä lailla suomalainen Spoon River antologia kuin ovelasti rakennettu ihmissuhdejännäri. Se on kirjallisesti lennokas ja hykerryttävän hauska paletti erityylisiä muistokirjoituksia. Ja lopulta se on häkellyttävän paljastava matka näennäisen viattoman vanhan naisen salaisiin puoliin. Hannu Luntiala on kirjoittanut aikaisemmin novellikokoelman Hommes ja suurta kansainvälistä huomiota herättäneen tekstiviestiromaanin Viimeiset viestit. Hän työskentelee Väestörekisterikeskuksen ylijohtajana.