"Tästä kaikesta saa varmaankin sen käsityksen, että minäkin pidän itseäni jonkinlaisena kirjailijan alkuna ja voin lyhyesti kertoa, että niin pidänkin." Syksyllä 1967 kuusitoistavuotias maalaispoika Etelä-Pohjanmaan Honkakylästä väittelee uskonnollisista kysymyksistä vanhempien kanssa, katsoo naapurissa miss Skandinavia-kisoja, kuuntelee 12 kärjessä. Kahdessa vuodessa Honkakylän hippien päässä muuttuu kaikki. Poika löytää veljensä kanssa joogan, harjoittelee yhden kappaleen viikossa kitaralla ja isometrisellä menetelmällä rintalihaksia. Tansseissa käydään, tytöt pysyvät etäällä. Poika lukee paljon ja luulee jo kirjoittavansa kuin Proust. Kirjailija Matti Mäkelän nuoruuden päiväkirjat on dokumentti nuoresta miehestä, joka oli "parhaassa leimautumisiässä", 17-vuotias, hulluna vuonna 1968. Muistiinpanot alkavat tunnetusta historiallisesta ajasta, paikka on hiljaisen maalaiskylän talvinen yläkamari.