Toisen maailmansodan eri vaiheissa Neuvostoliitto laski Suomenlahteen noin 10.000, Suomi noin 10.000 ja Saksa noin 40.000 miinaa. Näillä miinoituksilla suljettiin Porkkalan-Naissaaren sekä Suursaaren alueet miinakentillä ja sukelluveneverkoilla. Suomenlahti oli vesi-alueen kokoon suhteutettuna maailman mittavin miinoitusalue. Miinat eivät taipuneet rauhaan, vaan ne piti raivata. Suomi velvoitettiin rauhanehdoissa raivaamaan valtaosan Suomenlahden miinakentistä merenkululle turvalliseksi. Tähän työhön perustettiin miinanraivaajalaivasto, joka teki työtään syksystä 1944 vuoteen 1950. Raivaustyöhön osallistui noin 2.200 miestä ja 200 alusta, joista osa kerättiin pakko-otoilla sisävesiltä ja rannikolta. Jatkosodan korpisoturi Urho Brusi toimi Merisotakoulun 17. merikadettikurssin jälkeen raivauskausina 1945-47 useiden miinanraivaajalaivojen päällikkönä ja sen ohessa ruotu- ja ryhmäpäällikkönä. Brusi kertoo nuoruuteen eläytyen ja vanhuksena kommentoiden suoritusportaan työstä.