Elokuun 6. päivänä vuonna 1945 Yhdysvallat pudotti atomipommin Hiroshimaan. Seuraavana vuonna amerikkalainen John Hersey kirjoitti raporttiromaanin tuon päivän ja lähiviikkojen tapahtumista. Epätietoisuus tuhon aiheuttajasta, uudenlaisten vammojen pelottavuus, täydellinen kaaos ja ennen kaikkea ennen näkemätön määrä kuolonuhreja varjostavat kuuden päähenkilön yritystä selviytyä, edes jollain tavalla. Kirja ilmestyi jo vuonna 1946 The New Yorker lehden erikoisnumerona, ja se suomennettiin ensimmäisen kerran vuonna 1947. John Hersey palasi Hiroshimaan liki neljän vuosikymmenen jälkeen etsimään kirjansa päähenkilöitä. Uutena suomennoksena julkaistavan laitoksen pitkä viimeinen luku kertoo näiden hibakushien elämäntarinoiden loppuosan, kehityksen vuoden nolla jälkeen. Hiroshiman traumasta toipumiseen kytkeytyvät Japanin muuttuminen, kylmä sota sekä ydinteknologian kehittyminen ja leviäminen. Teos tarjoaa historiallisen näkökulman sekä inhimilliseen kärsimykseen että ihmiskunnan yllä leijuvaan ydinuhkaan. Sotakirjallisuuden klassikkojen tavoin Hiroshima on järisyttävä puheenvuoro rauhan puolesta.