Suomalaiset ovat erittäin huolissaan ilmastonmuutoksesta, ja suurin osa kokee sen uhkana. Erot väestöryhmien välillä ovat erittäin pieniä. Suuri enemmistö on itse valmis toimimaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, mutta epäilee muiden valmiutta ilmastotekoihin. Eri alojen kampanjointia käsittelevästä niin suomalaisesta kuin kansainvälistäkin vaikuttavuustutkimuksesta on tehty johtopäätöksiä siitä, millainen viestintä vaikuttaa asenteisiin ja toimintaan. Kampanjan ajoitus suhteessa asenteisiin ja muihin yhteiskunnallisiin toimiin on olennaista. Yksittäisten tekojen tulee kampanjoinnissa sopia yhteen laajemman elämäntapamuutoksen kanssa. Avaintoimijoiden asennetta ja tietotasoa on tärkeää muokata, mistä hyvä esimerkki on Pohjois-Karjala-projekti. Lisäksi valtion kokonaisviestinnän tulee olla linjassa kampanjan kanssa. Ehkä tärkeimpänä opetuksena kampanjoista nousee yhteisöllisyyden ja vertaisuuden merkitys. Kansalaisten on tärkeää tietää ja tuntea, että muutkin osallistuvat muutokseen. Näiden löydösten perusteella on kehitetty toimenpidekartta, joka näyttää tietä kohti vähäpäästöistä Suomea. Toimenpidekartta muistuttaa, että jos koko Suomi halutaan mukaan ilmastotalkoisiin, tärkeitä rooleja on tarjolla monelle.