Dharma Punx on tositarina kapinoivista ja levottomista 1960-luvun nuorista. Noah eli punk-aatteen mukaista rajua elämää ja päätyi alkoholismin ja narkomanian mukanaan tuomaan toivottomuuden tilaan. Kaiken koettuaan hän kiinnostui buddhalaisuudesta ja huomasi sen tuovan enemmän potkua ja mielenrauhaa kuin mitkään hänen kokeilemansa huumeet tai alkoholi. Kirja kertoo Noah Levinen alkoholi- ja huumeongelmasta, rötöstelyistä, täydellisestä romahduksesta ja hitaasta tokenemisesta. Matka kohti parantumista alkaa, kun isä puhelinkeskustelussa neuvoo Noahia meditoimaan, yksinkertaisesti keskittämään huomion hengitykseen. Noah yrittää pysyä erossa huumeista ja alkoholista. Hän alkaa noudattaa 12 askeleen ohjelmaa, pyrkii kehittämään itseään henkisesti, osallistuu retriiteille, kokeilee selibaattia, löytää ja menettää henkisiä ohjaajia. Notkahduksia tulee, mutta itämainen filosofia opettaa hänelle, että auttamalla toisia pääsee eroon minäkeskeisyydestä. Hänen johtava ajatuksensa on, että punk-aatteessa ja buddhalaisuudessa on paljon samaa. Sisäisen rauhan etsintä purkautui ensin pään sekoittamisen tarpeena punkkariaikoina, mutta johti lopulta buddhalaisen harjoituksen pariin. Nykyisin Noah opettaa buddhalaisuutta henkisessä keskuksessa Kaliforniassa ja San Franciscon nuorisovankiloissa. Hän asuu San Franciscossa.