1960-luku oli muutoksen vuosikymmen, jolloin vanhasta maatalousyhteiskunnasta siirryttiin teollisuusyhteiskuntaan. Ensimmäiset tietoyhteiskunnan merkit alkoivat tuolloin jo oireilla. Vuosikymmen alussa oli paljon vanhaa vielä jäljellä: ”Lapsuudenkotina oli ensimmäiset 11 vuotta Enso-Gutzeitin vuokra-asunto. Talo oli puinen, kaksikerroksinen ”pytinki”. Kodissa oli tupakeittiö ja kammari, puulämmitys, kylmä vesi tuli kraanasta, sähkövalot oli ja ulkovessa. Saunassa käytiin kerran viikossa Huovisen yleisessä saunassa, joka oli nykyisen Wanhan Fiskarin kohdalla. Muuten peseminen tapahtui keittiössä olleessa vadissa. Nukkuminen tapahtui kammarissa, vanhemmilla kaksoisheteka ja lapset nukkuivat vuodesohvassa, jonka istuinosa aukaistiin toiseksi vuoteeksi” Vuosikymmenen lopussa tilanne oli jo toinen. Muutos näkyi myös vaatetuksessa; ”Siihen aikaan tyttöjen suuri muotivillitys oli ”Brigitte Bardot” puvut. Asuihin kuului - olisikohan minulla parhaimmillaan ollut kuusi alushametta. Ne kaikki alushameet oli tärkätty ja silitetty, siitä johtuen ne ”seisoi” päällä. Alushameiden päällä oli ”Pepita” ruutuinen hame, missä oli brodyyrit ja se oli tiukka vyötäröstä. Puvuissa oli avonainen kaula-aukko, missä oli pitsiä”. Satelliitien ja tietokoneiden lisäksi myös televisio muutti maailmaa. ”Radiota kuunneltiin paljon, ennen kuin sitten vuonna -59, kun myö saatiin telkkari. Meillä oli silloin kulman ensimmäisiä telkkareita. Silloin kaikki kulman kakarat istu iltaisin meillä kattelemassa telkkaria. Pari vuotta tuota ennen, jos halus kattella telkkaria, niin mentiin tuohon Keskuskadun ja Koulukadun risteyksessä silloin olleeseen kuppilaan. Se oli vähän hienompi paikka. Siellä oli sellaiset punaiset nahkatuolit ja olemus oli hienostuneempi. Sinne me mentiin ja tilattiin joku teekupponen ja kateltiin tuntitolkulla telkkaria siellä.” Talouselämän kehittyminen mitätöi pientiloilla elämisen mahdollisuudet ja aiheutti muuton Ruotsiin ja Etelä-Suomen kaupunkeihin ja kasvavan työttömyyden. Samanaikaisesti teollisuudesta ja palveluelinkeinoista leipänsä saavien elintaso koheni, asunto-olot paranivat, ruokatavat ja vaatemuoti muuttuivat, autot, muut kulkuvälineet, ulkomaan matkailu ja omat kesämökit yleistyivät. Vapaa-aika tarjosi mahdollisuuksia niin vanhojen kuin uusien urheilumuotojen harrastamiseen mutta valitettavasti myös alkoholin ja huumeiden käyttöön. Moni sortui märkien vuosien aikana. Muutos oli jyrkkä. Tämä kirja kertoo ihmisten elämästä Etelä-Kymenlaaksossa 1960-luvulla ja siihen vaikuttavista asioista.