Tucker Crowe oli aina ollut Duncanin harrastus, ei Annien. Avopuolison fanaattisen kiinnostuksen takia tämä amerikkalaismuusikko oli kuitenkin aina ollut kiinteä osa heidän parisuhdettaan - kuin mikäkin ruumiinvamma. Tucker Crowen levytysura on katkennut jo kaksi vuosikymmentä sitten, mutta Duncanille se on vielä elävää todellisuutta. Annie haluaisi kiriä kiinni menettämänsä vuodet. Häntä riepoo vimmattu vauvakuume. Kuin sattumalta hän löytää Duncanille osoitetusta kirjelähetyksestä Tucker Crowen viimeiseksi jääneen Julietalbumin akustisen demoversion. Hän päättää naputella levyarvostelunsa Duncanin hellimälle internetkeskustelupalstalle ja saa pian rohkaisevaa palautetta - itseltään Tucker Crowelta. Mutta mikä saa Tuckerin, ikuisen vastuunpakenijan, kiintymään "englantilaiseen Annieensa" niin, että on valmis tunnustamaan tälle kohta kaikki elämänvalheensa? Onko kahdella nuoruusvuotensa tyrineellä vielä mahdollisuus hapuilla uuteen alkuun? Levynkeräilijäfriikkejä rakastavasti parodioinut Nick Hornby tekee komean paluun ilmaisunsa alkulähteille. Yhdessäolon perimmäisiä kysymyksiä tarkasteleva Juliet riisut tuna on ehjä ja puhutteleva lukukokemus.