Mika Waltari kirjoitti tämän ohjekirjan nuorille kirjailijoille vuonna 1935, seitsemän vuotta Suuren illusionin jälkeen ja kymmenen vuotta ennen Sinuhe egyptiläistä. Waltari opastaa isällisesti nuorta sanataituria kaikessa siinä, mikä seisoo tämän ja painetun esikoisteoksen välissä: kirjailijaksi kasvamisessa, tyylin kehittämisessä, runon hiomisessa, romaanin rakentamisessa, aikakausilehtiproosan tekemisessä, kylmissä taloudellisissa tosiasioissa ja kustantajan kanssa asioimisessa. Tätä teosta ei korista ajan ruoste vaan sen patina - kuten hyvä kirjallisuus, myös säännöt sen luomiseen ovat yleispäteviä ja ajan oikut ylittäviä.