Sirkka Shayan olisi voinut valita esikoisteoksensa aiheeksi "Suomalainen kansikuvatyttö palaa maailmalta" tai jotakin muuta vastaavaa, mutta ei: kirjoittaja oli jo USA-vuosinaan paneutunut "edelläkulkeneittensa" maailmaan, muinaiseen Lappiin, jossa vielä elettiin vanhojen uskomusten, luonnon ja henkien yhteydessä. Luulan suonissa virtaa shamaanien vahva veri, ja vaikka Luula onkin syntynyt tytöksi, on hänellä jo lapsesta lähtien näkijän lahjat. Luula kokee rakkauden, joka täydentää hänen tehtäväänsä parantajana, auttajana ja hädässä olevien pelastajana Jollakin oudon maagisella tavalla Luula aivan kuin ojentaa kätensä nykyajan lukijalle. Parantava paluu menneeseen!