Joskus mietin kamuja ja joskus omaa napaa. Voihan sitä mietiskellä monellakin tapaa. Näin tuumii toisluokkalainen Oiva Miettinen, jonka mielestä mietiskely kannattaa. Voi miettiä esimerkiksi sitä, miten kiinnostavia eläimet ovat, ihan kaikenlaiset. Niin kuin vaikka kastemato: jos se menee poikki, sen puolikkaat sanoo toisilleen: Terve! Minne päin sinä olet menossa?" Ja sitten ne kiemurtaa tiehensä. Voi myös miettiä erilaisia tarpeellisia keksintöjä kuten salarobottia. Ja voi miettiä sitä miksi taas pitää muuttaa! Oivalla ja hänen pikkuveljellään Alfonsilla on nimittäin edessään muutto. Maailman paras kaupunki, Tampere, jää taakse ja perhe muuttaa Helsinkiin. Uuteen taloon, vakuuttavat äiti ja isä. Mutta niin kuin aina, he päätyvät taas ikivanhaan, remonttia kaipaavaan taloon. Mutta loppujen lopuksi talo onkin aika hauska. Kummankin pojan huoneessa on jopa salalokerot. Ja aarteita sieltä ja isosta puutarhasta varmasti löytyy, kunhan ehtii etsimään. Apuna etsimisessä on myös perheen koira Pertsa ja kenties mummikin, joka vierailee usein poikien luona. Mutta miten käy, kun lippalakkipäinen mies hiipii pihaan ja alkaa kavuta puuhun, jonka yläoksilla Oiva ja Alfons ovat piilossa?