Eeppisen kerronnan taitajana tunnettu Koivukari palaa kymmenen vuoden tauon jälkeen lyhyempien tarinoiden pariin. Koivukarin kertomuksia voisi luonnehtia viistoiksi. Niille ominaisesti ensin selviävät seuraukset ja vasta lopussa kaiken alkusyy. Ihmisten toimia tuppaa ohjaamaan joko tietämättömyys tai ymmärtämättömyys. Toisinaan teot ovat peruuttamattomia, ja myös kauhistuttavia. Tarinat ovat sävyltään tummia, mutta esimerkiksi niminovellissa järki jätetään sen verran porstuan puolelle, että naurullekin on sijansa. Novellin nimi viittaa margariiniin, jolla on outoja sivuvaikutuksia. Koivukarin kielellinen tyylitaituruus tekee lukuelämyksestä hienon. Erilaiset rekisterit putoavat paikoilleen kuin ne olisivat aina olleet juuri siinä, juuri tässä yhteydessä. Kirjailija Joni Skiftesvik kirjoitti Oulussa ilmestyvässä sanomalehti Kalevassa Koivukarin vuosi sitten ilmestyneestä romaanista Meren yli, kiven sisään muun muassa: "Koivukari on taitava sanankäyttäjä. Hänellä on korvaa ja kykyä aidoille ilmaisuille." Maista, niin ahmit kaiken. Ja muistat pitkään.