Kielen arkkitehtina tunnettu Lauri Otonkoski ruotii monodialogissaan musiikin ja runouden sisäistä todellisuutta ja pohtii taidemuotojen välistä dynamiikkaa sekä taiteen tekemisen moraalia. Hän valottaa myös runoilijan taipalettaan ja perkaa kirjallista tuotantoaan. Näitä esseitä nivoo yhteen meri - sen voima ja suuruus niin maailmankirjallisuuden aiheena, runouden ikuisena teemana kuin konkreettisena maisemanakin. Toisinaan verbaalinen satiirikko kulkeutuu kulinaristisille ja aforistisille sivupoluille: tästä kirjasta voi poimia sekä kala-aterian reseptejä että helmiksi kiteytyneitä ajatelmia.