Ässä-rykmenttinä tunnetuksi tullut Jalkaväkirykmentti 11 koottiin talvisodan alla suurelta osin Helsingin työläiskaupunginosien nuorista miehistä. Miesten tausta herätti alkuun myös epäilyksiä, aina ryhmän isänmaallisuutta myöten: kuinka punaisiksi haukutut pääkaupunkilaiset muka pärjäisivät Karjalan kannaksen metsissä? Sakilaisten pojat saivat päällystönsä Töölön ja Munkkiniemen sivistyneistöstä, ja epäilyistä huolimatta Ässä-rykmentti osoitti pian kykynsä: se saavutti mainetta yhtenä talvisodan kovimmista joukko-osastoista, johon voitiin luottaa vaikeissakin tilanteissa. Ässä ei jättänyt toveriaan eikä paikkaansa! Ei sodassa eikä rauhan aikana. Ässien esimerkistä ja osittain ässien toimesta versosi talvisodan jälkeen vahva asevelijärjestö, jonka yhteiskuntaa eheyttävä ja vakauttava vaikutus näkyy pitkälle sotien jälkeiseen aikaan. Jopa maamme pelastuminen vaaran vuosien kommunistisen vallankaappauksen uhalta selittyy osin Ässärykmentissä talvisodan aikana syntyneellä yhteishengellä. Talvisodan Ässä-rykmentti on ensimmäinen tutkimuksiin perustuva teos "Sörkan sälleistä" kootun rykmentin synnystä, sen vaiheista sodan aikana ja sen jälkeen.