Karkausyönä kaikki on ylösalaisin. Eikä kaupunki kuulu ihmisille vaan Ratikalle, joka lentää kadulla kuin tähdet taivaalla. Se kääntyy pokkana kohti Katajanokkaa, kurvaa läpi Töölön tirskuvien liikennevalojen, kuuntelee Linnunlaulun böördikööriä ja jatkaa Hietaniemeen, Ullanlinnaan, Käpylään... Rakastunut Ratikka tajuaa, että kaupungillakin on tunteet.