Kaksitoistavuotias Aleksi pakkaa reppuunsa isän valokuvan ja lähtee serkkunsa Jonnin luo joulukuuksi. Jonni asuu kaukana ulkosaaristossa, pienellä majakkasaarella. Sekä äiti että opettaja ovat sitä mieltä, että Aleksille tekee hyvää vaihtaa maisemaa vähäksi aikaa. Kotona on liian ikävä isää ja liian paljon Mikaa, äidin uutta miesystävää. Neljän ja puolen tunnin matka Baldurilla, saaristolaivalla, vie Aleksin talviseen Fyröhön. Saarella sataa ja tuulee ja on niin pimeää, että katuvalot palavat joskus koko päivän. Koulussa on vain yksi luokkahuone eikä oppilaitakaan ole kuin kourallinen. Mutta kouluruoka on toista kuin mantereella, se syödään päivittäin Fyrön hotellissa! Aleksi näkee miten saaristossa eletään ja tullaan toimeen, myös talven tullen, ja saa itseensä uutta voimaa. Vähitellen Aleksi alkaa ymmärtää, että kenenkään ei kuulu pärjätä yksinään tässä elämässä.