Moskun kuopus, Lauri "Hihna-Lassi" Hihnavaara syntyi tarinankertojaksi, vietti lapsuutensa Sompiossa ja nousi Helsingin herrojen tietoisuuteen 67-vuotiaana Luiron laululla. Se on leppoisan myötäelävää kertomusta Lapin poromiehistä ja jokikalastajista, hurjista nujakoista ja lyhyen kesän onnesta, kun ladon tungoksessa pistettiin "lapikasta lattihan". Se on muisto tiettömien erämaiden legendaarisista kiertelijöistä, jotka salametsästivät, tekivät sahtia ja pilkkasivat virkaherroja niin kauan kuin veri kiersi. Se kuvaa Sompion pikkukylien ihmiskohtaloita ajalta ennen kuin Lokan tekojärvi piilotti kylät vesimassoihin.