Millä saisi kymmenvuotiaan kiinnostumaan muusta kuin siitä mistä kaverit ovat kiinnostuneet, esimerkiksi kirjoista? Miten salakuljettaa uteliaisuus tietoon pojalle joka jo mielestään tietää kaiken tarpeellisen? Miten suhtautua niihin roolimalleihin, joita media, mainokset ja ystäväpiiri pienelle tytölle viestittävät? Jyrki Kiiskisen Kirjeitä kotoa on kokoelma havaintoja lapsiperheen elämästä, arjesta sen monine ulottuvuuksineen. Kiiskinen kirjoittaa niin kotitöistä, käytöstavoista, harrastuksista, perheenjäsenten reviireistä, lasten koulunkäynnistä. Kiiskinen havainnoi lasten kasvamista; miten ja missä vaiheessa tytön ja pojan sukupuoliroolit alkavat toden teolla näkyä ja vaikuttaa. Ja miten ne vaikuttavat paitsi lapsiin itseensä, myös heidän vanhempiinsa. Siitä, kuinka perhe on koko ajan yhteisö ja joukko yksilöitä erilaisine haluineen, toiveineen ja pelkoineen. Ja hän kirjoittaa myös siitä, miten usein vanhempi on hämillään kasvavien lastensa edessä. Jyrki Kiiskinen kirjoittaa siitä, mitä kaikkea perhe-elämän arjen pyörittäminen vaatii, arjen alati raksuttavasta kellosta ja logistiikan vaatimuksista. Kirjailija ihmettelee sitä miten eri tavalla poika ja tyttö suhtautuvat lukemiseen ja tietoon. Jyrki Kiiskisen kolumnit on julkaistu alun perin Helsingin Sanomien Koti & Tyyli -sivuilla Kirjeitä kotoa -kolumnipalstalla.