Eletään huomispäivää. Suomi ja Norja ovat ajautuneet sotaan Ruijan omistuksesta. Yhdysvaltain joukot hyökkäävät raunioituvaan Helsinkiin. Suomi käy sotaa etelässä ja pohjoisessa, taistelijoina ovat teknologiasukupolven pojat ja tyttäret, joilta on kerätty pois kännykät ja annettu tilalle uudet lelut. Vihollisen lisäksi tähtäimessä ovat oman puolen valittajat ja surkimukset, tuhotun hyvinvointiyhteiskunnan hemmotellut jälkeläiset. Soturikansa on viimein ottanut kohtalonsa omiin käsiinsä. Korpraali Männistölle sota on häviölle painuneen maallisen vaelluksen ainoa suuren mittaluokan tapahtuma. Ajatuskin siviilielämään paluusta puistattaa miestä, joka on löytänyt sodan tyhjyydestä oman kutsumuksensa. Vasta taistelutoverin turha lahtaus liikauttaa siihen saakka sivullisena todistajana pysytellyttä Männistöä. Teemu Kaskisen julma ja runollinen esikoisromaani ei ole sotaviihdettä tai isänmaallinen kunnianosoitus menneille taisteluille vaan tarina suomalaisista miehistä ja naisista tekemässä pahojaan. Se on romaani sodasta. Teemu Kaskinen (s. 1976) on slaavilaisen filologian maisteri, näytelmäkirjailija ja suomentaja. Keväällä 2010 ilmestyy Kaskisen ja Heikki Heiskasen romaani Norsun vuosi, joka aloittaa rikosylikonstaapeli Norénista kertovan dekkarisarjan.