Suomessa yhteiskunnan kehitys on poikkeuksellisella tavalla kytkeytynyt metsään. Tunnettua on, että maamme teollistuminen perustui metsävaroihin ja metsäteollisuus oli pitkään suurin vientiteollisuuden ala. Harvemmin katse on suunnattu tuotantoketjun metsäpäähän. Kuitenkin juuri puunkorjuu liitti aikoinaan maaseudun rahatalouteen ja sotien jälkeen metsätyö tarjosi sivuansioita jopa sadoille tuhansille miehille. Määrätietoinen puunkorjuun rationalisointi käynnistyi 1940-luvun lopulla. Se on näkynyt puunkorjuun organisoinnin muutoksina ja teknisenä kehityksenä. Rationalisoinnin taustalta löytyvät metsäteollisuuden ja suomalaisen yhteiskunnan muutokset. Väitöskirjassa on tutkittu metsätyön muutosta kolmesta eri näkökulmasta: osana yhteiskunnan kehitystä, puunkorjuun rationalisointina ja metsäkoneyrittäjien elämäkerrallisina tarinoina.