Kun Maleena on kymmenvuotias ja käy neljättä luokkaa, tapahtuu jotain, mikä muuttaa kaiken. Maleenan on vaikea tottua ajatukseen, että äiti on lopullisesti poissa. Voi sattua, että isoäiti tai isoisä kuolee, mutta isä ja äiti elävät yhtä kauan kuin minä! Niin on Maleena ajatellut. Nyt isän, Maleenan ja nelivuotiaan Matin on pakko opetella elämään kolmisin. Maailmassa, mistä ilo on kadonnut. Ja Maleenasta tuntuu, että hänen ei enää ole edes lupa olla iloinen. Saatuaan jouluksi kauan toivomansa lahjan Maleena pelästyy riemuaan ja itkee. Mutta isä lohduttaa ja sanoo, että on oltava aina hyvillä mielin kun vain voi. Ja Maleena ymmärtää, itkee vielä vähän, mutta nyt ilosta.