Iivana Julma (1530-1584) ansaitsi lisänimensä. Hänen lapsuutensa osui hovijuonittelujen ja pajarien avointen yhteenottojen aikaan. Nuori Iivana joutui näkemään näihin konflikteihin liittyneet julmuudet, jotka usein huipentuivat kuristamisiin ja takaa-ajoihin palatsin käytävillä. Ne eivät voineet olla vaikuttamatta Iivanan moraaliseen kehitykseen. Jo 13-vuotiaana, neljä vuotta ennen kruunaustaan, hän määräsi korkea-arvoisen pajarin Andrei Suiskin murhattavaksi. Hallituskautensa lopulla hän itse surmasi oman poikansa riitaannuttuaan tämän kanssa. Iivana Julma on mestarillinen elämäkerta Venäjän valtakunnan perustajasta, joka hallitsi hoviaan pelon ja kauhun keinoin. Venäjällä syntyneen Ranskan akatemian jäsenen Henri Troyat'n (1911-2007) venäläisten hallitsijamuotokuvien sarjaan kuuluvat myös teokset Katariina Suuri, Pietari Suuri ja Aleksanteri I.