Sisukkaan Stinan elämäntarina alkaa marraskuussa 1965 kahdenlaisilla supistuksilla: Suomen valtio yrittää supistaa kauppataseen vajetta, mutta kivuliaammat supistukset työntävät tyttölasta Raakel Sandelströmin kohdusta Kätilöopistolla. Napatanssijaäidin ja komean Göran-isän kuopuksen elämän eväät eivät ole kehuttavat. Vanhempien liitto hajoaa ja isä muuttaa Ruotsiin. Äiti pääsee jopa elokuva-avustajaksi, mutta sortuu ryyppykierteeseen ja nai väkivaltaisen miehen. Isäpuoli hakkaa tyttöä, koska tällä on isänsä vihreät silmät. 11-vuotias Stina karkaa kotoa, elää kadulla ja varastaa ruokansa. Paremmin alkaa sujua, kun tyttö pääsee Hilmamummonsa hoiviin. Mutta mummo kuolee ja Stina joutuu Kaskisaaren lastenkotiin, joka on tytön mielestä vankilaa pahempi paikka. Pakomatka alkaa juhannuksen aikaan, kun Stina liukuu kahden ystävättärensä kanssa lakanaköyttä pitkin vapauteen. Keskenkasvuisten mutta neuvokkaiden karkulaisten vaiheikas matka vie läpi vehreän läntisen Uudenmaan. Poliisipartiot, lastenkodin johto ja lähes sata varusmiestä jahtaavat pakolaisia, joiden päämääränä on Tenholan Kovik. Siellä sijaitsee Stinan isänpuoleisen suvun kesäpaikka, jossa Göranilla on tapana viettää lomiaan. Jämerän miehisten vaellustarinoiden iskijä Arto Paasilinna yllättää: päähenkilö on nuori tyttö, jonka kohtaloon punoutuu monenmoisten miesten joukko, niin hyvässä kuin pahassa. Leppeä kesäaurinko ja huumorin lämpö valaisevat ankeimpiakin hetkiä ja antavat lupauksen paremmasta.