Ruumiillisuus on ajankohtaistunut monella tapaa. Bio- ja informaatioteknologia haastavat ruumiiden "luonnollisuuden". Media ja viihdeteollisuus leikittelevät - joskus hengenvaarallisesti - ulkonäöllä, sukupuolisuudella ja seksuaalisuudella. Globalisoitumisen kääntöpuolia ovat läheisiin suhteisiin ja hoivaan kohdistuvat uudet vaatimukset. Nykyinen työelämä muotoilee uudenlaisia työruumiita. Tässä kirjassa ruumiillisuutta tarkastellaan näkökulmana, tietoisena taktisena tutkimusvalintana. Siinä kysytään, mitä tarkoittaa, jos ruumiillistunut kokemus, eletty ruumis, liha tai iho otetaan näkökulmaksi. Mitä teoreettisia ja empiirisiä seurauksia sillä on?