Joskus kevään korvalla Matroskin-kissa ja Musti-koira saivat kirjeen Fedja-sedältä kaupungista: Musti ja Matroskin, Prostokvashinon kylä, Moskovan alue. He ilahtuivat kirjeestä kovasti. Musti pani nenälleen lasit, jotka posteljooni Petshkin oli unohtanut heille, ja alkoi lukea: Rakkaat ystäväni, pörröinen Musti ja viirukas Matroskin. Olin äskettäin äidin ja isän kanssa lomalla ulkomailla, Suomessa. ...Elämä ulkomailla on sangen mielenkiintoista. Siellä on hyvin siistiä, ja siellä on kaikkea. Mutta kaikkein eniten minä ihmettelin sitä, miten paljon siellä on tehty lapsia varten. Fedja-setä ehdottaa, että Prostokvashinoonkin järjestettäisiin jotain vastaavaa. Ratkaisevan vihjeen antaa Katja, professori Sjominin veljentytär ja Fedja-sedän muinoinen rakkaus: hän kertoo nähneensä Amerikassa kummitustalon, johon lapset menivät kerran toisensa jälkeen. Tuumasta toimeen: nyt ryhdytään selvittämään, löytyisikö Prostokvashinosta kummitusta. Käykin ilmi, että Petshkinin naapuri Pelageja Kapustina on nähnyt, kuinka joen rannalla olevasta ladosta on syöksynyt ulos viikatemies. Fedja-setä kirjoittaa asiasta paikallislehteen, ja sieltä annetaan Mustille tehtäväksi kuvata kyseinen kummitus, jotta asialle saataisiin näyttöä.