Virallisesta Suomi-kuvasta vastannut ulkoministeriö oli sodan jälkeen monien haasteiden edessä. Sotapropagandaksi tehty materiaali oli nyt käyttökelvotonta, ja tilalle kaivattiin kokonaan uudenlaista Suomi-kuvaa. Oli myös selvää, että Neuvostoliitto oli otettava toiminnassa rakentavalla tavalla huomioon. Samalla siirtyivät syrjään agraarikansan sauna, sisu ja Sibelius, joiden tilalle haluttiin tuoda kuva modernista teollisuusmaasta. Ulkoministeriö ponnisteli tehdäkseen Suomen tunnetuksi puolueettomana länsimaisena demokratiana, mutta samaan aikaan mainetta vahingoitti maailmalla keksitty "suomettumisen" käsite. Ulkoministeriön toimintaa ja Suomi-kuvan tekijöitä sodan jälkeen esittelevä kirja on jatkoa tekijäkaksikon teokselle Ikuisen poudan maa. Suomi-kuva 1918-1945 (2004) ja perustuu ulkoministeriön arkistoihin.