Unnaslahti, Luopioisten historia - Itsenäisen kunnan aika 1868-2006

Luopioisten historia on pitkä kertomus kansan elämästä Sydän-Hämeessä. Tässä tutkimuksessa aikajänne sijoittuu pääosin vuosien 1868-2006 välille. Sille ajalle sattuu valtavasti muutoksia Suomen kansan ja valtion historiassa, mutta samoin Luopioinen-nimisessä maalaiskunnassa. Kunta ei ole mikään erillinen saareke, vaan rohkeiden kuntalaisten hallitsema ja kehityksen etujoukoissa kulkenut uudistuksia hakenut yhteisö. Kirjan sisältö jakaantuu kolmeen päälukuun, Venäjän vallan aikaan, itsenäisyysaikaan nuoressa tasavallassa ja viimein nopeaan nousuun osana hyvinvointiyhteiskuntaa. Kaikkiin ajanjaksoihin sisältyy voittoja ja tappioita, joihin Luopioisten asukkaat ovat joutuneet sopeutumaan yhtenä osana kansakunnan vaiheita. Luopioisten tarina on omaleimainen selviytymistarina rajujen murrosten ravistellessa rakenteita ja ihmissuhteita. Kansanvallan juurruttaminen ei sujunut kivuttomasti. Sahateollisuuden lyhyt kukoistuskausi sortui pulavuosiin ja aiheutti yllättävän takaiskun sekä pankkien ja Asutushallituksen ohjaaman omaisuuden uusjaon pian sen jälkeen, kun torpparivapautus oli saatu valmiiksi. Toisen maailmansodan jälkeen koettiin jälleen uusi vaihe asutustoiminnassa ja samalla uusien asukkaitten sijoittuminen kaikille kylille. Karjalaisten ja hämäläisten yhteiselo toi uutta vireyttä liiketoimintaan ja järjestöihin. Pienehkön maalaiskunnan erityispiirteisiin on kuulunut lakisääteisten lisäksi oppilaitosten perustaminen ja ylläpito ja murrosvaiheissakin opinahjojen säilyttäminen luovasti ja ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen tähdäten. Maa- ja metsätalouden muutos vapautti paljon työvoimaa, mutta kunta lähti voimakkaasti edistämään teollisten työpaikkojen luomista ja sen rinnalla vahvistamaan uusia palveluelinkeinoja. Näillä toimenpiteillä torjuttiin yksituumaisesti 1970-luvulla esiin noussut pienten kuntien yhdistäminen suurempiin. Luopioinen jäi ilman rautatietä, ja sijainti maakunnan laidalla on ollut haitta. Ajan oloon kunnan, kuntalaisten ja elinkeinoelämän siteet Hämeenlinnan suuntaan ovat ohentuneet ja 1950-luvulta lähtien Tampere ja sitä ympäröivä Pirkanmaa ovat olleet vetovoimatekijöitä. Kunnassa on aina oltu aloitteellisia ja vapaaehtoisin voimin on kehitystä viety eteenpäin odottelematta yhteiskunnalta valmiita ratkaisuja. Yksi omaleimaisuuden ilmentymä on kolmen suurimman kyläkunnan, Aitoon, Kirkonkylän ja Rautajärven kasvaminen monipuolisten palveluiden taajamiksi ja Aitoon näyttäessä esimerkkiä teollistamisessa jo 1930-luvulta lähtien.

Tuotekoodi

9789529462100

Paino (kg)

1.963

Pakkauskoko

1 kpl

Valmistusmaa

Suomi