Veitola, Toisinpäin

”Totuus ja tehtävä -leikissäkin mä valitsen aina totuuden.” Uudessa kirjassaan Veitola vastaa niin ystävien kuin vihamiestensä kysymyksiin, ja avaa niiden pohjalta ajatuksiaan elämästä. Mua sanotaan haastattelijaksi, joka kysyy ne kysymykset, joita muut eivät kehtaa kysyä. Osan mielestä mä vain kaivelen toisten törkyjä. Se on hassua. Mähän oon toimittaja, ja toimittajan tärkein tehtävä on kysyminen. Enkä mä kysele ainoastaan töissä, vaan muutenkin elämässä. Ihmiset kiinnostaa mua. Se, mitä ne ajattelee. Miksi ne on sellaisia kuin ne on. Nyt mä funtsin, että vois olla reilua kääntää asetelma hetkeksi toisin päin. Tää kirja syntyi kysymyksistä, joita kuka tahansa sai mulle esittää, ja mun vastauksista niihin. Mun mielestä mitä vaan voi, saa ja pitää kysyä. Tyhmiä tai vääriä kysymyksiä ei ole. Oon yrittänyt vastata hankalimpiinkin kysymyksiin niin rehellisesti kuin vain osaan, sillä viisaudella ja kokemuksella, mikä mulla tässä vaiheessa elämääni on. Helppoa tää ei ollut. Mutta miksi mä olisin päästänyt itseni helpolla, kun en päästä muitakaan? Kaikkialla rajoja rikkova Veitola valloitti myös kirjamarkkinat: hänen esikoiskirjaansa Veitola on myyty jo yli 40 000 kappaletta.

Tuotekoodi

9789510453858

Paino (kg)

0.246

Pakkauskoko

1 kpl

Valmistusmaa

Suomi

Muut ominaisuudet

Totuus ja tehtävä -leikissäkin mä valitsen aina totuuden.Uudessa kirjassaan Veitola vastaa niin ystävien kuin vihamiestensä kysymyksiin, ja avaa niiden pohjalta ajatuksiaan elämästä. Mua sanotaan haastattelijaksi, joka kysyy ne kysymykset, joita muut eivät kehtaa kysyä. Osan mielestä mä vain kaivelen toisten törkyjä. Se on hassua. Mähän oon toimittaja, ja toimittajan tärkein tehtävä on kysyminen. Enkä mä kysele ainoastaan töissä, vaan muutenkin elämässä. Ihmiset kiinnostaa mua. Se, mitä ne ajattelee. Miksi ne on sellaisia kuin ne on. Nyt mä funtsin, että vois olla reilua kääntää asetelma hetkeksi toisin päin. Tää kirja syntyi kysymyksistä, joita kuka tahansa sai mulle esittää, ja mun vastauksista niihin. Mun mielestä mitä vaan voi, saa ja pitää kysyä. Tyhmiä tai vääriä kysymyksiä ei ole. Oon yrittänyt vastata hankalimpiinkin kysymyksiin niin rehellisesti kuin vain osaan, sillä viisaudella ja kokemuksella, mikä mulla tässä vaiheessa elämääni on. Helppoa tää ei ollut. Mutta miksi mä olisin päästänyt itseni helpolla, kun en päästä muitakaan?