Hakalahti, Hyvät päivät, ja vähän huonommat

Oliko nuorena sittenkään niin ihanaa? Mervin elämä on melko mukavissa uomissa. Työ sosiaalitoimessa sujuu, pahin talouskriisi on selätetty ja aikuiset lapsetkin vastaavat aina silloin tällöin puhelimeen. Arki Tohtorila-yhteisössä toimii sekin ihan mukavasti. Vaikka nuorin asukas Tuulia on muuttanut pois, taloon on tunkua; niin Tuulian poikaystävän koira kuin Mervin äitikin tarvitsevat tilapäismajoitusta. Pian on epäselvää, kumpi heistä on rasittavampi ja pitkäaikaisempi vieras. Yhdessä tohtorilalaiset päättävät tilata netistä sukututkimustestit. Harmittomaksi tarkoitetusta seuraleikistä sukeutuu melkoinen sotku ja vanhoje muistojen mylly etenkin Jukka-Pekalle, joka taiteilee sekä raittiina pysymisen että vanhan rakkautensa kanssa. Menneisyys pitää muutenkin otteessaan. Kun talon uumenista löytyy nuoruuskommuunin aikainen päiväkirja, siitä paljastuu asioita, jotka eivät olleetkaan niin raikkaita ja nostalgian kultaamia kuin he olivat muistaneet. Hyvät päivät, ja vähän huonommat on Niina Hakalahden tragikoomisen Tohtorila-sarjan itsenäinen osa. Sarjassa seurataan kuusikymppisten ystävien yhteiselämää vanhassa talossa. Niina Hakalahti (s.1966) on kirjoittanut toistakymmentä romaania, runo- ja lastenkirjoja sekä kirjoitusoppaita. Kirjailijan työn ohella hän on opettanut luovaa kirjoittamista sekä tehnyt muita kirjallisuusalan töitä.